perjantai 13. lokakuuta 2017

Yhden yön retki Isojärven kansallispuistoon

Ajatus syksyisestä retkestä Isojärven kansallispuistoon syntyi yllättäen ajaessani Vierumäeltä kotiin Heinolaan. Oli jo iltapäivä, mutta kyllä sitä vielä ennen pimeää ehtisi, jos heti lähtisi kohti Jämsää, nappaisi vain retki kamat mukaan ja kaupan kautta Isojärvelle. Sain suostuteltua Laurin mukaan eli yksin ei tarvitsisi lähteä. Lisäksi tänään perjantaina minulla ei ollut koulua, eli suunnitelmassa ei ollut aukkoja senkään osalta.


Niinpä löysimme itsemme Heretyn kämpän parkkipaikalta alkuillasta. Päätimme, että pystytämme leirin muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle teltta-alueelle, jotta pimeys ei ehdi laskeutua täysin. Lähdimme matkaan ja ehdimme kuin ehdimmekin leiripaikkaan ennen pimeää. Tosin viimeinen kilometri alkoi olla jo todella hämärää.

Perillä pystytimme heti teltan ja teimme nuotion. Olimme napanneet kaupasta mukaan helppoa ja nopeaa iltapalaa. Grillasimme kananugetteja ja rullattuja perunarieskoja, joiden sisällä oli sulatejuustoa. Jälkkäriksi meillä oli mukana kaakaot ja suklaabanaanit eli tavalliset banaanit, joiden sisään laitoimme suklaata ja annoimme sen pehmetä ja sulaa nuotiolla ennen herkuttelua. Oli ihanaa istua kaikessa rauhassa lämpimän nuotion lähellä, kun ympärillä oli aivan pilkkopimeää.



Ruuan jälkeen etenkin minä olin aivan valmis nukkumaan. Liekö pitkillä koulupäivillä olleen osansa asiassa. Kello näytti vasta yhdeksää, kun kävimme nukkumaan, nukahdin kuitenkin välittömästi. Aamulla heräsin hyvin nukutun yön jälkeen kahdeksalta. Yhdentoista tunnin unet tulivat tarpeeseen, nyt on ihanan levännyt olo.


Aamupalaksi olimme ottaneet kotoa mukaan omenaa, banaania, puuroainekset ja kahvia totta kai. Söimme kaikessa rauhassa ja laitoimme tavarat kasaan. Matkaa autolle kertyi aamulla jälleen muutama kilometri. Vaikka retkemme ei matkana ollut pitkä, toi se kuitenkin tervetulleen hengähdystauon tällä hetkellä aika hektiseen arkeen. Luonnolla vain on sellainen vaikutus, että siellä stressitasoni laskee välittömästi ja alan elää enemmän juuri siinä hetkessä. Tällaisia pieniä retkiä olisi ihanaa tehdä enemmän.





Viimeksi olen ollut Isojärvellä heinäkuussa ja samassa leirissä kanssamme ole seitsemän muutakin telttaa. Tällä kertaa olimme ainoat. Taitaa olla vaikutusta viilenevällä säällä ja sillä, että olimme liikkeellä keskellä viikkoa. Kannustan kuitenkin kaikkia ja suosittelen lämpimästi lähtemään yön yli retkille myös syksyllä. Kunhan mukana on lämmin makuupussi, sään kestävät vaatteet ja varmasti kuivana säilyvät tulitikut, niin kylmyys ja palelu ei tule olemaan ongelma.

-Elina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti