lauantai 16. joulukuuta 2017

Reissufiiliksiä

Reilu viikko takana Langkawilla. Onneksi vielä viikko edessä!

Viikkoon on mahtunut valtavasti uuden tutkimista, hyvää ruokaa, rentoutumista ja auringosta ja lämmöstä nauttimista. Olemme matkanneet ympäri saarta skootterilla, mikä on ollut todella kätevä kulkupeli joka paikkaan. Tosin hieman meinasi olla ahdasta kahdella aikuisella ja kahdella rinkalla, mutta mahduttiin.

Alkuloman vietimme Langkawin suosituimmalla rannalla Pantai Cenangilla. Siitä jatkoimme matkaa viideksi päiväksi saaren pohjoispuolelle tutustumaan enemmän paikallisten elämään ja tutkimaan saaren muita osia. Eilen palasimme Pantai Cenangille, sillä Laurin sisko tulee tänään ja lentokenttä sijaitsee tässä vieressä.

Nyt nautiskelemme vielä rauhassa tästä upeasta saaresta ennen kuin lennämme pariksi päiväksi Kuala Lumpuriin. Tulen kirjoittamaan myöhemmin enemmän reissusta ja tästä upeasta saaresta.

Nyt nauttimaan auringosta!

-Elina







keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Tänään on se päivä

Suomi 100 vuotta!

Mieleeni palasi hetki 15 vuoden takaa, Suomi täytti silloin 85 vuotta. Itse olin kahdeksan. Istuin autossa äitini, isäni ja siskoni kanssa. En muista mistä olimme tulossa, mutta olimme menossa kotiin. Seuraavalla viikolla olisi Suomen 85. itsenäisyyspäivä. Muistan kun mietimme, missä olisimme ja kuinka isot juhlat tulisi olemaan 15 vuotta myöhemmin, Suomen täyttäessä 100-vuotta. Puhuimme myös, että olisin silloin 23 vuotta. Tuntui hassulta ja 15 vuotta vaikutti ikuisuudelta.

Tänään on se päivä 6.12.2017




Autossa käydystä keskustelusta on kulunut 15 vuotta. Istun lentokentällä matkalla maailmalle. Suomen juhlat jäävät siis kohdaltani väliin, mutta erityisesti tänään ajattelen, kuinka onnekas olen. Mielessäni on arvostus kotimaatani kohtaan. Oloni on rauhallinen, koska tiedän, että minulla on paikka, jonne on aina hyvä ja tervetullut olo palata.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Meidän reissua voit seurata instagramissa: elinajanniina

-Elina


lauantai 2. joulukuuta 2017

Reissusuunnitelmat muuttuu

Osa varmastikin on törmännyt uutisiin Balilta Agung-tulivuoresta. Niille, jotka eivät tilanteesta ole tietoisia, tässä tulee pieni infopläjäys.

Tulivuori on syyskuusta asti näyttänyt merkkejä mahdollisesta purkautumisesta. Tähän asti tilanne on kuitenkin ollut melko rauhallinen ja välillä näytti, että vuori hiljenee täysin. Noin viikko sitten Agung alkoi kuitenkin sylkeä tuhkaa ja öisin huipulta on havaittavissa magman aiheuttamaa hehkua.

Tällä hetkellä Balin lentokenttä on avattu uudelleen parin päivän sulun jälkeen, mutta tuhkapilvi nousee edelleen jopa 7 km korkeuteen. Nyt tuuli vie tuhkaan pois päin kentästä, mutta jos suunta muuttuu, joudutaan kenttä sulkemaan uudelleen. Lisäksi suurin osa tämän hetken lennoista ainoastaan hakee, saarelle kentän sulkemisen vuoksi jumiin jääneitä matkustajia, eikä vie sinne uusia.


Meillähän oli lennot varattuna Balille ensi keskiviikolle 6.12. Täältä voi lukea reissu suunnitelmistamme.

Eilen teimme lopullisen ratkaisun viikon vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen. Peruimme lennot. Saimme onneksi vakuutusyhtiöltä päätöksen perumisesta aiheutuvien kulujen kattamisesta, minkä ansiosta pystyimme varaamaan uuden loman!

Uusi reissukohteemme on meille täysin uusi maa, nimittäin Malesia. Lennämme ensin maan pääkaupunkiin Kuala Lumpuriin, josta jatkamme matkaa Langkawille. Takaisin tullessa tarkoituksena on viettää pari päivää myös Kuala Lumpurissa ja tutustua suurkaupungin vilskeeseen.

Pääsemme siis lähtemään reissuun suunnitellusti 6.12., kohde vain vaihtui!


-Elina


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Adventure Race - ensitunnelmat

Makaan sängyllä, on hämmentynyt olo. Koko syksyn olen tehnyt kouluprojektina seikkailusuunnistuskilpailua Adventure Racea. Kilpailu starttasi perjantaina 24.11. iltapäivällä neljältä, jonka jälkeen kilpailijoilla oli 12 tuntia aikaa suorittaa rata. Adventure Racessa on 2 sarjaa, harraste- ja kilpasarja. Harrastesarjan pituus on linnuntietä noin 20 km ja kilpasarjan noin 30 km. Radalla on rasteja, jotka koostuvat erilaisista päättelykykyä ja fyysistä kuntoa vaativista tehtävistä. Projekti sai päätöksensä lauantaina aamuyöllä kello neljältä, kun viimeisetkin kilpailijat saapuivat maaliin.

Kilpailun järjestäminen on kuulunut osana valitsemaani liikuntapalvelujen opintokokonaisuuteen. Olen ollut tapahtumassa projektipäällikkönä, en onneksi yksin, vaan olen saanut jakaa vastuun ystäväni kanssa.

Vaikka viimeyönä unta tuli reilusti yli 13 tuntia, vielä meinaa silmissä painaa noin 30 tunnin yhtämittainen valvominen kisavuorokautena. Minulta on jo muutamaan otteeseen kysytty, lähtisinkö samaan hommaan uudelleen? Vastaukseni on: Jos saan vielä ensi yönä nukkua kunnon yöunet, niin huomenna vastaan, ehdottomasti! 

Niin se vain on, kun välillä menee oman mukavuusalueen ulkopuolelle, tarttuu eteen tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, seuraa mahtavia juttuja! Asioita, jotka antaa sata kertaa enemmän, kuin ottaa. Projektin aikana opin tapahtuman järjestämisestä enemmän kuin uskalsin toivoa tähän projektiin lähtiessäni.

Toivottavasti sinullakin oli hyvä viikonloppu!

-Elina

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

2 viikkoa reissuun

Enää pari viikkoa lähtöön! Olemme menossa Laurin kanssa Balille. Oikeastaan voisi sanoa ennemminkin Indonesiaan, sillä tarkoituksenamme on reissata neljällä eri saarella. Kaksi viikkoa aikaa vain olla ja nauttia lämmöstä, ilman sen suurempia suunnitelmia päiville.

Lähdemme matkaan itsenäisyyspäivänä, mutta perillä olemme vasta illalla 7. päivä, sillä metsästimme jälleen mahdollisimman halpoja lentoja. Ostimme liput, joilla odottamme vaihtolentoa 10 tuntia Dohan lentokentällä Qatarissa ja vieläpä keskellä yötä. Balilla tulemme olemaan vain saapumistamme seuraavan yön, jonka jälkeen matkamme jatkuu Balille kuuluvalle saarelle, Nusa Lembonganille.



Lembonganilla kävimme jo edellisellä reissullamme vuosi sitten, mutta se tuntui paikalta, jonne olisi ihana palata uudelleen. Tällä kertaa varasimme majoituksen toiselta puolelta saarta. Tosin suurta eroa ei ole, sillä Lembongan on reilun 5 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaankin vain noin 2 km. Juuri ihanan pieni, rauhallinen paratiisisaari, jota jäimme kaipaamaan ensimmäisen vierailun jälkeen.

Lembonganin jälkeen suunnitelmamme on vielä auki ja avoimena se saakin pysyä. Meillä on 4 päivää aikaa, ennen kuin menemme Gili Airille. Airille ja loppu lomalle tulee mukaamme Laurin sisko ja serkku, jotka asuvat tällä hetkellä Australiassa. Hauskaa saada heidät mukaan!



Tosiaan Lemboganin jälkeinen kohde on vielä auki. Tällä hetkellä ollaan pyöritelty mielessämme muutamaa vaihtehtoa: Lombok, Gili Meno ja Nusa Penida. Jokaisessa näistä on houkuttelevia puolia ja olisi huippua päästä tutkimaan kaikkia!

Lombok tulisi varmasti olemaan erilainen kokemus verrattuna Baliin. Jo pelkästään uskonto eroaa toisistaan näillä naapurisaarilla. Siinä missä Balilaiset ovat hinduja, omalla, ainutlaatuisella mausteella höystettynä, on Lombok muslimisaari. Kuvista olemme nähneet ihania vesiputouksia ja kauniita viidakkomaisemia. Niitä lähtisimmekin Lombokin pohjoispuolelta etsimään.

Nusa Penidalla puolestaan houkuttelevat henkeäsalpaavat maisemat ja matkustamisen helppous. Penida nimittäin sijaitsee aivan Lembonganin vieressä. Gili Meno päätyi vaihtoehdoksi rauhallisuutensa ja ihanan näköisten rantojen takia. Jos päädymme Menolle, luulen, että tulemme tekemään päivä reissun Lombokille. Myös Menolle olisi helppo siirtyä Lemboganilta ja sieltä edelleen viereiselle Gili Airille. Saapa nähdä, mille saarelle lopulta menemme.



Gili Airilta palaamme todennäköisesti koko neljän hengen porukallamme Balille. Balilla meillä on vielä pari päivää aikaa ennen kuin lennämme Jouluksi kotiin Suomeen.

Onko jollakulla vinkkejä, missä nuo pari viimeistä päivää kannattaisi viettää? Viime vuoden parin päivän kokemuksella uskallan sanoa, että ainakin Kuta on pois suljettu vaihtoehto. Olemme alustavasti suunnitelleet kohteeksi Ubudia, joka jäi viime reissulla kokematta.

Kuvat ovat viime vuoden reissultamme Balilta ja Nusa Lembonganilta.
-Elina




perjantai 17. marraskuuta 2017

Päivä mun kanssa

Huh, kulunut viikko ollut aivan täynnä ohjelmaa ja hoidettavia asioita. Koulu projektini Adventure Race-seikkailukilpailu on viikon päästä. Sen kyllä huomaa, että tapahtuma lähestyy, sillä työmäärä kasvaa. 

Ajattelin, että olisi hauska tehdä postaus, siitä miltä päiväni näyttävät tällä hetkellä. Ihan jo siksikin, että voin itse palata näihin tunnelmiin, sitten kun on rauhallisempaa. Olen luonteeltani sellainen, että nautin kun on paljon puuhaa, enkä meinaa osata rauhoittua, jos on pidempi pätkä niin, että ei ole juurikaan tekemistä. Tällaisen ajan jakson jälkeen rauhallisia, kiireettömiä aikoja kuitenkin aina arvostaa enemmän.

Tämän syksyn aikana olen joutunut miettimään omaa jaksamistani. Olen huomannut, että taidan sanoa lähes jokaiseen tarjottuun hommaan kyllä, ja nyt tekemistä sitten riittää. Tässä olisi minulle kehittymisen paikka. Vaikka on järkevää verkostoitua ja tarttua moniin tilaisuuksiin ja mahdollisuuksiin, olisiko silti välillä viisasta osata sanoa, ei kiitos.

Onneksi jokainen päivä ei kuitenkaan ole ihan näin pitkä, vaan pyrin tavallisesti pääsemään nukkumaan kymmenen-yhdentoista välillä. Tällainen oli minun keskiviikkoni 15.11.2017. 





5:45 Herätyskello soi, väsyttää! Onneksi sovin ystäväni kansa jo illalla, että menemme yhdessä kehonhuoltotunnille. Luulen, että sänky olisi tänä aamuna vienyt voiton, jos emme olisi sopinut tunnille menosta etukäteen... Keitän kahvia ja syön aamupalaa, Pakkaan kaikki päivän aikana tarvitsemani tavarat mukaan. Ajan kotoa Heinolasta koululle Vierumäelle. Yöllä on satanut lunta, niin kaunista!

7:00-7:45 Ohjattu kehonhuoltotunti. Tekipä hyvää, vähän venyttelyä, liikkuvuusharjoituksia ja lihasten aktivointia. Nyt on hyvä olo startata päivä kunnolla. Kannatti herätä aikaisin.

8:00-9:00 Tunti aikaa ennen kuin koulu alkaa. Kirjoitan vähän tätä postausta, suunnittelen päivää ja syön 2 tomaattia välipalaksi.

9:00-10:30 Englannin tunti, käymme läpi mm. sponsorihakemusten kirjoittamista ja sponsorisopimusneuvotteluja. Ihan mielenkiintoista ja hyödyllistä.

10:30-14:00 Adventure Race hommia ja lounas koululla.

14:00-14:30 Haaga-Helian ammattikorkeakoulu täytti 10 vuotta, joten meille tarjotaan kakkukahvit. Nam, suklaakakkua!

15:00-16:00 Yhteistreenit naisten Finlandia-hiihto porukan kanssa. Tällä kertaa aiheena on kuntopiiri.

Teimme treenin niin, että jokaisen sarjan jälkeen juoksimme 200 metrin juoksuradan ympäri. Esimerkiksi näin 20 x syväkyykky, 200m juoksu, 20 x syväkyykky, 200m juoksu, 15 x vatsat, 200m juoksu… Yhteensä juoksua tuli alku- ja loppuverkka mukaan laskettuna vajaa 5 km.

Minulle ihan uudella tavalla toteutettu, super kiva ja tehokas treeni. Treenin teki erityisen mieluisaksi se, että tekeminen vaihtui koko ajan, aika meni kuin siivillä.

16:00-17:15 Illan lentopallovalmennuksen suunnittelu. Ehdin myös aloittaa blogitekstiä Vierumäen blogiin, liittyen tämän päivän kuntopiiriin. Syön isomman välipalan/”päivällisen”.

17:15-18:00 Siirtyminen Vierumäeltä Lahteen. 

18:00-19:30 Lentopallotreenien ohjaaminen Lahdessa. Tällä kertaa teemme erilaisia koordinaatioharjoituksia, perustekniikkaa sormi- ja hihalyönnistä ja lopuksi kuntopiirin.

20:15-22:00 Takaisin kotona Heinolassa. Ensimmäisenä suihkuun, sitten ruokaa! Illan ohjelmassa on vielä pari kouluhommaa. Vierumäellä on tänä iltana joka vuotisen tyttö- ja poikakalenterin julkaisutilaisuus. Olin ajatellut, että päätän vasta illalla, jaksanko lähteä. Olo on yllättävän pirteä, joten lähden julkkareihin.

24:00 Pää tyynyyn ja unille! Onneksi aamulla kello soi vasta kahdeksalta.



keskiviikko 8. marraskuuta 2017

3 x Jyväskylän parhaat kahvilat

Jyväskylä, ihana kaupunki, joka on yksi lemppareistani Suomessa. Paljon tekemistä ja kokemista, lisäksi se on juuri sopivan kokoinen. Minusta tuntuu, että siellä on viime vuosina tapahtunut muutoksia positiiviseen suuntaan, palveluiden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kaupungista minulle tekee erityisen siellä asuvat ihmiset: äitini, siskoni ja pari ihanaa ystävää.

Usein Jyväskylässä käydessäni vierailen myös kahviloissa. Saatan käydä jonkun kanssa kahvilla tai lounaalla tai vain istuskella yksin kaikessa rauhassa esimerkiksi bussia odotellessani. Minulle on muodostunut kolme selkeää lemppari paikkaa, joihin huomaan palaavani uudelleen ja uudelleen. Ajattelin jakaa ne myös teille. Toki on hauskaa testailla ja löytää uusia paikkoja, mutta aina on hyvä olla varalla pari varmaa valintaa.


Jyväskylän parhaat kahvilat:

Miriam's
Ihanan tunnelmallinen paikka, yhdistettynä aivan täydellisiin herkkuihin. Oma lempparini on porkkanakakku. Ah, niin hyvää! Leivonnaiset näyttävät super herkullisilta ja kaikki on valmistettu paikan päällä! Usein paikka on aika täynnä, mutta aina on kuitenkin löytynyt tilaa. Miriam's:ssa on tarjolla herkkujen lisäksi myös esimerkiksi keittolounas ja salaatteja. Niitä en ole koskaan testannut, mutta ehkäpä suuntaan lounaalle Miriam’s:iin seuraavalla kerralla Jyväskylässä käydessäni.
Torikulma, Asemakatu 12, 40100 Jyväskylä

Wilhelmiina Konditoria
Myös Wilhelmiina on tunnelmallinen kahvila. On hauskaa, kun kahvila koostuu useista erillisistä huoneista, joista voi valita missä haluaa istua. Herkullista ja täyttävää salaattia ja maukkaita leivonnaisia, etenkin erilaisia kakkuja on tarjolla laidasta laitaan. Todella monipuolinen valikoima syötävää ja juotavaa. Ihanan ystävällistä henkilökuntaa. Plussaa myös siitä, että Wilhelmiina sijaitsee, aivan matkakeskuksen lähellä. Täällä on hyvä odotella lähtevää bussia tai junaa.
Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä

Teeleidi
Teenjuojien ykköspaikka Jyväskylässä. Jos olen menossa äitini kanssa kahville, on melko varmaa, että löydämme itsemme Teeleidistä. Tämä on hänen lempparinsa. Teeleidin tilat ovat kauniissa, vanhassa omakotitalossa. Heillä on tarjolla uskomaton määrä erilaisia tee-makuja, joita voi nauttia kahvilassa tai ostaa mukaan kotiin. Teen lisäksi lempparini on herkullinen jyvänäkkäri. Toki tarjolla on myös monipuolinen valikoima makeita leivonnaisia. Teeleidi järjestää kivoja teemailtoja kuten Halloween-illan viime vuonna.
Kramsunkatu 1, 40600 Jyväskylä

Mikä on sinun lemppari kahvilasi?

-Elina


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Naisten Finlandia-hiihto

Viikonloppu sujahti taas uskomatonta vauhtia. Lauantain vietin GoExpo Winterissä Helsingin Messukeskuksessa. Olin Finlandia-hiihdon osastolla kertomassa naisten omasta tapahtumasta. Olipa huippua, kun moni oli kiinnostunut uudesta tapahtumasta ja innoissaan osallistumassa. Niin ja messuille oli rakennettu hiihtolatu ja pääsin starttaamaan hiihtokauden tämän vuoden osalta! Tosin voi olla, että seuraavaa kertaa joutuu hetken odottelemaan… Toivottavasti sinullakin oli kiva viikonloppu.

Kuten aiemmin lupasin, kerron teille nyt enemmän naisten Finlandia-hiihdosta ja siihen liittyvästä projektista, jossa saan olla mukana. Tällä hetkellä harkitsen myös vakavissani osallistumista siihen ihan oikeaan Finlandiaankin, ehkäpä matkaksi valitsisin 20 km vapaalla tai 32 km perinteisellä hiihtotavalla. Uskaltaisinkohan?


Ihan ensimmäisenä, kuka naisten Finlandia-tapahtumaan voi osallistua? No, ihan kuka vain! Kunhan olet nainen. Jos olet mies niin sitten vain reippaasti mukaan oikeaan Finlandia-hiihtoon. :) Idea naisten omaan hiihtoon lähti, kun Finlandia-hiihdon järjestäjät huomasivat, että suurin osa kilpailuun osallistujista on miehiä. Haluttiin luoda uusi, matalan kynnyksen tapahtuma pelkästään naisille. Hiihtomatka on 10-12 km, sitä ei ole vielä lyöty lukkoon ja hiihtää saa valitsemallaan tyylillä, perinteisellä tai vapaalla.

Tapahtuma on tarkoitettu ihan kaikille naisille, omasta hiihtotaustasta riippumatta. Tärkeintä on hiihtää ja nauttia ulkoilemisesta omalla tasolla. Tämän vuoksi hiihdon ympärille on kasattu Vierumäelle kokonainen hyvinvointi viikonloppu. Viikonloppuun kuuluu majoittuminen, ruuat, luentoja, ryhmäliikuntaa, saunomista, iltabileet sekä tietenkin itse hiihto. Täältä näet viikonlopun koko ohjelman.


Kuulun tällä hetkellä 4 hengen ryhmään, jossa harjoittelemme valmentajamme, johdolla tapahtumaa varten. Treeniryhmämme koottiin kasaan saadaksemme näkyvyyttä tapahtumalle ja sen sponsoreille. Tehtävänämme on siis mainostaa tapahtumaa Vierumäen sosiaalisessa mediassa ja blogissa. Vastineeksi saamme valmennuksen, välineet ja osallistumisen tapahtumaan.

Rehellisesti sanottuna lähdin mukaan alun perin siksi, että tiesin saavamme huippuvalmennusta. Halusin saada treeneihini lisää motivaatiota ja tavoitetta. Lisäksi halusin elvyttää hiihto harrastustani ja hioa tekniikkaa. Tällä hetkellä ajatukseni ovat kuitenkin hieman muuttuneet. Toki nuo edellä mainitsemani asiat ovat edelleen tärkeitä, mutta olen löytänyt myös muita kannustavia juttuja. Mielestäni on aivan mahtavaa, kun järjestetään tämmöinen matalan kynnyksen tapahtuma, johon kuka vain voi osallistua ja nauttia yhtälailla, yhtä oikeaa tapaa ei ole. Minua kannustaa myös ihmiset, joiden kanssa olen jutellut asiasta ja heidän innostuksensa ja kiinnostuksensa asiaa kohtaan. Toivon, että saisin mahdollisimman monta inspiroitua mukaan ja löytämään liikunnan ilon. Tästä tulee hyvä juttu!

Lähtisitkö sinä mukaan hiihtämään ja nauttimaan hyvän olon viikonlopusta 9.-11.2.2018?

Tässä linkki tapahtuman kotisivulle.
Ja aiemmin kirjoittamiini teksteihin kuntotesteistä ja ensimmäisistä treeneistä.

Energistä uutta viikkoa!

-Elina

perjantai 3. marraskuuta 2017

Treeniryhmän ensimmäiset yhteistreenit

Tänään olen herännyt melko aikaisin vapaapäivästä huolimatta. Olen syönyt pitkään aamupalaa ja tehnyt koneella blogi- ja kouluhommia. Tänään on luvassa ihana päivä. Ei mitään tarkkaa ohjemaa, taidan mennä ihan oman fiiliksen mukaan. Kohta lähden salille tekemään päivän treenin. Pääsisiköhän illalla pelaamaan lentopalloa, usein perjantaisin on koululla pelit käynnissä. Toivotaan parasta, että tänäänkin.

Huomenna taas jatkuu hommat, tällä kertaa GoExpo Winterissä, Helsingin messukeskuksessa. Olen Finlandia-hiihdon treeniryhmän kanssa promoamassa naisten omaa hiihtotapahtumaa. Itseasiassa voisin sunnuntaina kertoa teille enemmän, mistä koko hommassa on kyse. Mikä ihmeen naisten Finlandia? Entä kuka siihen voi osallistua?



Palataampa paripäivää taaksepäin keskiviikkoon, meidän treeniryhmän harjoituksiin. Treenimme teema oli sauvarinne ja vauhtikestävyys eli tarkoituksena oli saada sykkeet harjoituksen aikana liikkumaan noin 150-170 välillä. Valmentajamme suunnitteli treenin hiihtoa ajatellen, toteutettavaksi sauvojen kanssa, jotta jalkojemme lisäksi vahvistusta saisivat myös kädet.

Harjoitus oli tehokas ja melko nopea. Kävelimme mäen reippaasti ylös ja laskeuduimme toiselle puolelle alas. Ja sitten takaisin. Yhteensä teimme tämän neljä kertaa eli kokonaisuudessaan kahdeksan nousua, koko ajan kiihtyvällä nopeudella ja kasvavalla sykkeellä. Tarkoituksena ei ollut kuitenkaan tehdä aivan maksimitehoilla, joskin hengästyä sai kunnolla. Treenin aikana tein havainnon, johon tulen kiinnittämään huomiota tulevissa treeneissä, nimittäin ojentajat! Niitä täytyy vahvistaa. Ehkäpä alan tekemään joka viikkoisesta 3-4:stä peruskestävyysharjoituksesta vähintään yhden sauvojen kanssa.

Tällainen treeni on helppo ja nopea toteuttaa oikeastaan missä vain. Suomessa on paljon mäkiä, eikä sen loppujen lopuksi tarvitse olla kummoinenkaan kumpare, että treenistä saa tehokkaan. Aikaa meillä meni kävelyineen treenipaikalle ja takaisin noin tunti.

Täältä pääset lukemaan edellisestä tapaamisestamme, jolloin teimme kuntotestit.


Nyt nautiskelen vielä kupin kahvia ja haaveilen uusista reissuista Mondo-lehden kanssa.
-Elina


keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Lämmittävä bataatti-inkiväärikeitto

Pari ihanan aurinkoista ja lumista syyspäivää takana. Aurinko tekee kyllä ihmeitä virkeystasolle ja mielialalle, hymyilyttää. Syksyisin rakastan syödä erilaisia keittoja. Ja inkivääriä laitan lähes kaikkeen mahdolliseen: smoothieihin, teehen, ruokaan... Ajattelinkin jakaa teille yhden lemppari resepteistäni.

Alun perin olen löytänyt ohjeen jostakin lehdestä, en enää muista mistä. Ajan myötä ainekset ovat
muuttuneet osittain. Joskus kaikkea tarvittavaa ei ole ollut kaapissa, jotain on unohtunut ostaa tai olen vain muuten halunnut vaihtelua reseptiin. Kaksi, jotka varmuudella ovat alkuperäisestä reseptistä: bataatti ja inkivääri. Kuinka ihana yhdistelmä niistä tulee. Pehmeä ja makea, mutta samalla myös ihanasti lämmittävä. Tällä kerralla keitosta tuli tällainen.





Bataatti-inkiväärikeitto

2 keskikokoista bataattia
1 palsternakka
2 porkkanaa
1 parsakaali
1 punasipuli
pala inkivääriä (palan koko oman maun mukaan)
2 dl kookoskermaa

Laita kattilaan kaikki ainekset kookoskermaa lukuunottamatta. 
Lisää vettä, kunnes kasvikset peittyvät.
Keitä, kunnes kaikki ovat kypsiä.
Lisää kerma.
Soseuta keitto sauvasekoittimella.
Lisää vettä tarvittaessa.
Jos haluat keittoon lisää proteiinia ja purutuntumaa, voit lisätä soseutuksen jälkeen esimerkiksi kanaa, nyhtökauraa tai linssejä.
Tarjoile esimerkiksi raejuuston ja auringonkukansiementen kanssa.

Ja sitten herkuttelemaan :)

-Elina


sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Mitä kertoisin kolme vuotta nuoremmalle itselleni?

Viimeistä syyslomapäivää viedään! Viikko meni aivan uskomattoman nopeasti ja huomenna on aika palata takaisin kouluun Vierumäelle. Paljon on hommia tiedossa tuleville viikoille heti huomisesta aamusta lähtien, sillä tapahtuma, jota kouluprojektina järjestän, lähestyy päiväpäivältä! Tämän päivän aion kuitenkin olla vielä lomamoodissa, illalla sitten ajatukset kohti opiskelua.

Törmäsin super ihanassa Aamukahvilla-blogissa postaukseen, joka herätti minut ajattelemaan: Mitä kertoisin kolme vuotta nuoremmalle itselleni? Pysähdyin jo otsikon nähdessäni, mikä vuosi silloin oli? Mitä silloin tein ja missä asuin? 

Niin, silloin oli syksy 2014. Olin juuri täyttänyt 20. Itse asiassa istuin syntymäpäiväni lentokoneessa, olin menossa matkaoppaaksi Gran Canarialle. Olin samana syksynä valmistunut Päivölän matkaopaskoulusta ulkomaan matkaoppaaksi. Olin asunut jo 3 eri maassa ja 4 vuotta poissa kotoa.



Mitä kertoisin kolme vuotta nuoremmalle itseleni?

Luotat jo hyvin itseesi ja siihen, että pärjäät missä vain. Mutta usko myös siihen, että kaikki tulee menemään juuri niin kuin pitääkin, vaikka aina ei siltä näytä.

Palaat talvella hetkeksi Suomeen. Älä huoli, tulet vielä olemaan onnellinen siitä.

Pidä huolta itsestäsi, älä ota asioita liian vakavasti.

Maailma on avoin, voit mennä minne haluat. Mutta muista, että myös kotona on hyvä olla.

Kyseenalaista rohkeasti asioita, joita pidät totuuksina, mutta myös niitä, joita muut pitävät totuuksina. Luo oma näkemyksesi.

Tulet saavuttamaan unelmiasi. Älä hautaa niitä siksi, että ne tuntuvat epätodennäköisiltä.

Rauhoitu välillä.

Sinä riität.

Missä sinä olit kolme vuotta sitten? Entä mitä sanoisit silloiselle itsellesi?

-Elina


keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Syyslomareissu Tallinnaan

Usein lomamatkaa miettiessäni huomaan haikailevani jonnekin kauas. Taas tuli kuitenkin todistettua, että ihana ja rentouttava loma ei välttämättä tarvitse lentomatkaa tai auringon lämpöä.

Usein loma vaihtoehdoista meinaa unohtua helposti ja edullisestikin saavutettava Tallinna ja sen monipoliset mahdollisuudet lomakohteena. Tällä kertaa menimme sieltä missä aita on matalin ja tarkoituksenamme oli viettää helppo ja rentouttava parin päivän loma. Tervetullut irtiotto arjesta, joka sai syysloman tuntumaan todella lomalta.

Olin etukäteen miettinyt, että ihanaa päästä syömään johonkin sympaattiseen, erityisen kivaan ravintolaan, nähdä pitkästä aikaa vähän enemmän vaivaa laittautumisen eteen, kierrellä vanhaa kaupunkia ja käydä ostoksilla. Olin ajatellut kirjoittavani reissusta postauksen jonka otsikko voisi olla esimerkiksi 10 vinkkiä Tallinnaan. Olin myös saanut ystävältäni suosituksen paikasta nimeltä Telliskivi, joka olisi koettava ja johon kuulemma tulisin ihastumaan varmasti. Arvatkaapa, kuinka kävi... Noh, jos ottaa huomioon syksyn välillä yli 13 tuntisiksi venyneet koulu- ja valmennuspäivät, niin olisi lopputulos ehkä ollut arvattavissa jo ennen reissuun lähtöä.


Olimme maanantaina perillä Tallinnassa puoli yhden maissa. Hotellimme Tallink Spa & Conference sijaitsi aivan satamassa. Sisäänkirjautumisajaksi oli ilmoitettu kello kolme. Päätimme kuitenkin mennä kokeilemaan onneamme ja saimme kuin saimmekin huoneen heti. Tarkoituksenamme oli lähteä saman tien tutkimaan vanhaakaupunkia. Päädyimme kuitenkin ensimmäisenä päiväunille. Täytyy myöntää, että ne taisivat tulla tarpeeseen...




Unista virkistyneinä lähdimme kiertämään vanhaakaupunkia, kuvailimme tai siis lähinnä minä kuvasin ja katselimme maisemia ja ihania kahviloita ja putiikkeja. Hotellille palattuamme suuntasimme hotellin kylpylään. Ihanaa luksusta. Tosin melko pian meille selvisi, että ainoastaan kylpylän kaksi poreallasta olivat niin lämpimät, että siellä viihtyi pidempään. Kylpylöintimme painottui porealtaissa kököttämiseen, mutta mikäs siinä! Onneksi allasosastolla oli myös useita erilaisia saunoja, jossa vierähti varmasti suurin osa ajasta. Lemppariksi valikoitui höyrysauna, jonka penkit olivat lepotuolin malliset, olipa ihana makoilla lämpöisessä höyryssä ilman kiirettä minnekään.




Olimme suunnitelleet lähtevämme illalla syömään vanhaan kaupunkiin. Selailimme eri ravintola vaihtoehtoja ja yllättäen iski valtava väsymys. Toisaalta teki mieli lähteä kaupungille viettämään iltaa, mutta toisaalta yhä enemmän alkoi vetää puoleensa hotellin alakerrassa sijaitseva ravintola. Lopulta päätimme yhteistuumin suunnata sinne. Se siitä laittautumisesta ja erityisen ihanan ravintolan etsimisestä. Olimme aikaisin nukkumassa ja uni maistui paremmin kuin hyvin.

Puhuimme illalla, että aamulla käymme aamupalalla ja sitten ennen laivan lähtöä menemme ostoksille. Aamupalan jälkeen pieni rentoutuminen vei kuitenkin voiton ajatuksesta kaupoille lähdöstä. Niinpä suuntasimme jälleen kylpylään. Pieneksi pettymykseksi, edellisen illan lämpimät porealtaat olivat viilennet yön aikana yhtä kylmiksi kuin muut suuremmat altaat. Lopputuloksena löysimme itsemme jälleen viettämästä suurimman osan ajasta lemppariksi valikoituneessa höyrysaunassa.

Telliskivi ja muut ihanat alueet, ravintolat, kahvilat ja putiikit jäivät siis odottamaan seuraavaa reissua. Ja Tallinna vinkkien sijaan saitte lukea vähän erilaisen reissukertomuksen. Tai oikeastaan tässähän on paras mahdollinen vinkki lomalle! Elä hetkessä ja jos ei vain jaksa toteuttaa hienoja suunnitelmia, muuta niitä. Anna itsellesi aikaa levätä ja nauttia ilman sen kummempia suunnitelmia.



Huh, miten kirpsakkaa säätä on ollut! Jopa Tallinnassa oli tiistaiaamuna autojen lasit jäässä ja vielä päivälläkin sai väistellä liukkaiksi jäätyneitä vesilammikoita. Jotenkin sää tuntuu erityisen viileältä, vaikka lämpötila on pyörinyt vasta nollan paikkeilla. Taitaa taas tänäkin syksynä kestää ennen kuin kylmempään säähän tottuu.


-Elina

lauantai 21. lokakuuta 2017

I love me - messut

Viikon syysloma alkoi eilen perjantaina. Loma tullee todella tarpeeseen, sillä syksy on ollut melko pitkä ja kiireinen. Ihanaa kun nyt saa hetken levätä ja hengähtää, ennen kuin tiivis tahti koulussa jatkuu.

Loma lähti kivasti käyntiin I love me - messuilla Helsingissä. Minun piti alun perin mennä messuille ystäväni kanssa. Hänelle tuli kuitenkin muuta menoa viikonlopulle. Onneksi olemassa on äiti, joka oli heti valmis lähtemään kanssani. Ja kuinka kiva äiti-tytär päivä meille tulikaan!


Lähdimme aamulla ajoissa liikkeelle, jotta pääsimme Messukeskukselle ennen pahinta ruuhka-aikaa. Porukkaa oli liikkeellä tänäkin vuonna todella paljon. Katseltavaa ja testattavaa messuilla oli valtavasti. Me keskityimme pääasiassa lifestyle, terveys ja luonnollisesti alueille eli niille, jotka meitä eniten kiinnostivat. Onneksi meillä on samansuuntaiset kiinnostuksen kohteet, joten yhteiset päätökset oli helppo tehdä.

Maistelimme päivän aikana valtavan määrän erilaisia herkullisia tuotenäytteitä ja tarttuipa niitä muutamia mukaan kotiin viemisiksikin. Esimerkiksi Foodinin ständillä herkuttelimme 
raakasuklailla, joiden joukossa olivat myös uutuusmaut: joulupipari ja kookos. Voi nami, kuinka hyvää! Lisäksi Foodinilta lähti mukaani heidän uusia, raikkaita välipalapatukoita, joissa ei ole lainkaan lisäaineita eikä lisättyä sokeria. Toinen erityisesti mieleen jäänyt maistiainen oli uusi luomu smoothie Humble, josta oma lempparimakuni oli ehdottomasti ananas & kookos.




Jos olet menossa huomenna messuille, suosittelen varaamaan kunnolla aikaa osastojen kiertelyyn. Huomenna on jälleen luvassa myös monia mielenkiintoisia luentoja mm. liikunnasta, hyvinvoinnista ja kauneudesta.



Nyt olen yksin kotona, pää hieman pyörällä päivän vilskeestä. Loppu illan taidan ottaa rennosti ja katsoa peiton alla eilisen Vain elämää - jakson.
Huomenna suuntaan yhdeksi yöksi mökille ja siitä jatkamme Laurin kanssa minilomalle Tallinnaan. Hauskaa päästä pitkästä aikaa Suomen rajojen ulkopuolelle!

Ihanaa viikonloppua just sulle!

-Elina

torstai 19. lokakuuta 2017

Kuntotestit

Tässä aikaisemmassa postauksessa kerroin, että tulen kirjoittamaan teille lisää tulevasta hiihtoprojektistani. Joten tässäpä tulee! 

Syksyllä minulle tarjoutui kaverini (Day with Rosa-blogin kirjoittaja) kautta tilaisuus liittyä naisten Finlandia-hiihdon treeniporukkaan. Päätös mukaan ilmoittautumisesta oli helppo. Olen hiihtänyt lapsuudessani ja nuoruudessani kilpaa, pidin siitä aina ja lähdin mielelläni ladulle. Kuitenkin ollessani 13 vuotias hiihdin viimeiset kilpailuni. Sen jälkeen en koskenut pariin talveen suksiin lainkaan. Nyt viime vuosina olen alkanut jälleen hiihtää, tosin vain omaksi ilokseni harrastus mielessä.

Pari kertaa olen ollut katsomassa hiihtokilpailuja oman kisaamisen lopetettuani. Joka kerta lähtötilanne on ollut yhtä kutkuttava. Mieleeni palaa elävästi jännitys ja vatsan pohjassa asti tuntuva odotus ollessani itse lähtöviivalla. Sitä minä olen kaivannut. Ja sen tunteen toivon kokevani jälleen naisten Finlandian lähdössä.


Ryhmämme harjoittelu alkoi eilen kuntotesteillä, jotta me itse ja valmentajamme Ismo Hämäläinen saisi todellisen kuvan siitä missä tällä hetkellä mennään kuntomme osalta. Valmentajamme on aiemmin toiminut mm. Aino-Kaisa Saarisen, Mona-Lisa Malvalehdon ja Saksan naisten maastohiihdon joukkueen valmentajana, joten ainakaan valmennuksen tasosta tämä projekti ei ole kiinni! Odotin testejä hieman jännittynein fiiliksin, luvassa olisi erilaisia liikkuvuustestejä, lihaskuntotesteinä vatsat, punnerrukset ja kyykyt ja hapenottokykyä mitattaisiin polkupyöräergometritestillä. Lisäksi meiltä mitattiin pituus, paino, BMI, rasvaprosentti ja vyötärönympärys.

Vaikka meille oli kerrottu etukäteen, millaisia testejä on luvassa, olivat testit ja niiden toteutustapa minulle positiivinen yllätys. Meillähän oli jopa hauskaa! Mistä voisi mielestäni antaa pisteet testaajille, sillä ilmapiiri oli leppoisa ja positiivinen, samalla kun testejä suoritettiin tosissaan. Testit menivät kodallani suurin piirtein niin kuin oletinkin, tulokset olivat jokaisessa osiossa hyvää keskitasoa. Kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2 asteikolla 1-5.
Samat testit tulemme suorittamaan uudelleen tammikuussa. Mielenkiintoista päästä vertailemaan minkälaisia muutoksia on tapahtunut. Nyt hyvällä fiiliksellä tulosten pohjalta luodun treeniohjelman pariin!



Treeniryhmämme kokoontuu ensimmäistä kertaa treenien merkeissä 1.11. jolloin menemme sauvarinteeseen, siitä lisää myöhemmin! Nyt minulla on edessä viikon syysloma ja tiedossa on kaikenlaista kivaa tekemistä. 

-Elina